Ammattikalastaja on Suomessa harvinaiseksi käyvä ammatti, mutta vielä löytyy rohkeita nuoria jotka intohimo kalastukseen ajaa epävarmalle alalle. Kalastajille itseasiassa riittäisi töitä enemmän kuin tällä hetkellä on tekijöitä, mutta ammatti on raskas ja sitova. Kalastajan ammatti on fyysisesti vaativa ja lisäksi täytyy viihtyä ulkona säästä riippumatta. Lisäksi tarvitaan yrittäjäluonnetta, sillä kalat täytyy saada kaupattua eteenpäin. Kaupalliset kalastajat jaetaan 1. ja 2. luokan kalastajiin. Mikäli kalastaja tienaa yli 10 000 euroa vuodessa, hänet luokitellaan 1. luokan kalastajaksi.

Suomen rannikolla kalastajien haasteina ovat merimetsot ja hylkeet, mutta muuten rauhallisilla sisävesillä ongelmana on piilevä. Pahimmillaan piilevää on ollut Pyhäjärvessäkin niin paljon, että kalastuskausi on täytynyt lopettaa ennen aikojaan. Piilevät sotkevat verkot eikä kala tällöin syö. Myös veden laadun huononeminen on saanut osan kalastajista lopettamaan ammattikalastuksen.

 

Särkikala parempaan käyttöön

Pirkanmaan vesillä 1. ammattikalastajia toimii reilu kymmenen ja yksi heistä Lauri Mustalahti. Hän toiminut ammattikalastajana vuodesta 2005 lähtien ja tekee työtään Pyhäjärvellä. Hänen työpäivänsä alkaa hieman ennen aamu kuutta kun hän suuntaa veneensä järvelle. Järveltä hän palaa puolen päivän maissa ja tämän jälkeen on edessä vielä kalojen perkaaminen, pakkaaminen ja kuljetus myyntiin Tampereelle. Aikataulu toistuu samana päivästä toiseen, mutta arvaamattomuutta ammattiin tuo saalis. Koskaan ei voi tietää etukäteen minkälainen päivän saalis tulee olemaan. Mustalahti toteaa, että epävarmuuden kanssa oppii vain elämään.

 

Särkikala parempaan käyttöön

Pirkanmaalla tärkein saaliskala on kuha. Viime aikoina on keskusteltu myös siitä, pitäiskö särkikaloja käyttää suuremmassa määrin myös ihmisten ravintona. Tällä hetkellä suurin osa särkikalasta käytetään eläinten rehuna. Mustalahti kannattaa särkikalojen hyödyntämistä ihmisten ravintona ja uskoo, että oikealla brändäyksellä esimerkiksi silakasta voidaan hyvinkin saada trendituote.

Nuori kalastaja päätti urastaan jo peruskoulussa

Uudessakaupungissa asuva Oskari Hellen on erikoisuus vielä ammattikalastajienkin joukossa, sillä hän edustaa nuoria ammattikalastajia. Uudenkaupungin neljän ammattikalastajan joukossa hän on ainoa alle 40-vuotias. Hellen kertoo ostaneensa ensimmäisen kalastusveneensä jo 14-vuotiaana, mutta oli jo ennen tätä käynyt seuraamassa kalastajien työskentelyä rannalla. Hänen vanhempansa ovat alusta asti tukeneet poikansa intohimoa ja auttoivat myös veneen hankinnassa. Hellen ei osaa itsekään sanoa, mistä hänen kalastusinnostuksensa sai alkunsa, sillä molemmat vanhemmat ovat arkkitehtejä eivätkä tunne kalastusalaa lainkaan. Peruskoulun suoritettuaan Hellen suuntasi kalatalouskouluun Paraisille ja suoritti ammattikalastajan tutkinnon. Lisäoppia innokas nuori mies haki kulkemalla Säkylän Pyhäjärvelle toisen kalastajan oppipoikana ja matkusti tämän jälkeen Tanskaan raumalaisen kalastusaluksen mukana.

Nuori kalastaja päätti urastaan jo peruskoulussa

Hellen toimii rannikkokalastajana ja sesonkiaikoina keväällä ja syksyllä vedestä nousee päivittäin noin 50 – 100 kiloa kuhaa, ahventa ja siikaa. Tällä hetkellä Hellenillä on Uudessakaupungissa neljä omaa venettä. Kalat hän myy myyntiautosta Uudenkaupungin torilla tai toimittaa kalatukkuihin. Yksinäisen ja epävarman kalastajan ammatin vastapainoksi Hellen työskentelee viitenä päivänä viikossa Citymarketin kalaosastolla vastaavana myyjänä ja kaupassa on toisinaan myynnissä myös hänen pyytämäänsä kalaa. Hellen kertoo nauttivansa molemmista töistään.

Ammattikalastajan tulojen pohjana on kuha

Kalastajana toimiva nurmekselainen Tomi Tuovinen ei kaipaa alalle lisää toimijoita, sillä häntä motivoi työssään juuri se, ettei kaloista tarvitse kilpailla. Pyynti on tarpeeksi epävarmaa muutenkin. Tuovinen toteaa, että kalat saa kyllä myytyä, mutta pyydystäminen on se vaativampi osuus. Tuovinen kalastaa verkoilla Pielisellä. Hän kertoo, että kuha tuo leivän pöytään ja lisäksi jonkin verran saa myytyä haukea ja ahventa. Tuovisen arvion mukaan vuodessa täytyy saada pyydettyä noin 5 000 kiloa kuhaa, jotta kalastaja saa katettua kaluston, verot, vakuutuksen ja eläkemaksun ja saisi vielä jotain elämiseenkin. Tämä vuosi näyttää kaikkien kalastajien arvion mukaan lupaavalta.