Kiinnostaako kalastaminen, mutta et tiedä mistä aloittaa? Mikäli mielit apajille, pääset mainiosti alkuun kun tiedät pari perusasiaa. Ota selvää, missä alueesi kalat viihtyvät ja mitä lajeja vesistössä on saataville. Tähän perustuen voit päätellä, milloin kalat ovat syöntituulella. Sitten tarvitseekin enää päättää, millä välineellä haluat kaloja pyytää. Mökin laiturilta voi ongella tai virvelillä onnistua nappaamaan kalan toisinaan myös ilman mitään käsitystä alueen kaloista. Tämä voi alkaa kuitenkin jossain vaiheessa turhauttaa, sillä mikäli kaloja ei yksinkertaisesti alueella silloin liiku, on pyydystäminenkin mahdotonta. Säästät siis huomattavasti aikaa ja hermojasi, jos tiedät edes perusasiat.

Kalat ovat aktiivisimmillaan aamu- ja iltahämärässä

Kalojen käyttäytymiseen vaikuttaa ainakin veden lämpötila ja ravinnon saatavuus alueella, sää ja auringonvalon määrä sekä se, minkälaista suojaa tai kalojen suosimia oleskelupaikkoja alue tarjoaa. Pääsääntöisesti kalat liikkuvat aktiivisimmin hämärän aikaan eli aamuisin ja iltaisin. Ne saalistavat ravintonsa luottaen pitkälti näköaistiinsa, joten ne myös tarvitsevat jonkin verran valoa ruoan pyydystämiseen. Keskipäivä ei kuitenkaan ole suotuisinta aikaa kalojen narraamiseen, vaikka silloinkin voi satunnaisesti napata särkikaloja tai vaikka jokeen nousseen lohen. Pikkukalat käyttävät ravinnokseen ötököitä, jotka tulevat ulos piiloistansa hämärän aikaan ja tämä saa kalat aktivoitumaan. Petokalat käyttävät ravinnokseen pikkukaloja, joten myös ne lähtevät liikkeelle samoihin aikoihin.

Kalat ovat aktiivisimmillaan aamu- ja iltahämärässä

Sadepäivä ei ole huono päivä

Vuorokaudenajan lisäksi valon määrään vaikuttaa säätila. Lisäksi talvella jään päälle kertynyt lumi tekee vesioloista tavallista hämärämmät. Kalat reagoivat myös sadesäähän, sillä sadepilvet peittävät auringon ja pisarat saavat veden pinnan väreilemään. Väreilyn myötä kalat ovat paremmassa turvassa ilmassa kierteleviltä, kaloja saalistavilta linnuilta. Samalla vedestä tulee viileämpää ja happipitoisempaa. Toisaalta kovempi myrsky saa kalatkin piiloutumaan, joten varmaa ei ole kalansyönti sadepäivänäkään. Kalojen käyttäytymiseen vaikuttavat monet eri osiot ja siksi onkin vaikea ennustaa aukottomasti juuri sitä parasta kalastushetkeä.

Kalat ovat tarkkoja veden lämpötilasta

Veden lämpötila vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen melkein yhtä paljon kuin valo ja lämpötila kertoo myös vuodenkierrosta. Kalat pyrkivät luonnollisesti oleskelemaan siellä, missä vesi on niille sopivimman lämpöistä eli kalat siirtyvät paikasta toiseen vuodenajan mukaan. Kalalle sopivin lämpötila riippuu lajista sekä kalan koosta ja ravintotilanteesta. Veden lämpötilan lisäksi myös muiden elinehtojen täytyy toki täyttyä, jotta kala viihtyisi. Joka tapauksessa mahdollisuus veden lämpötilan mittaamiseen tekisi kalastamisesta huomattavasti helpompaa.

Harppauskerros on hyödyllinen tieto kalastajalle

Kevät on mielenkiintoista ja haastavaa aikaa veden lämpötilan suhteen, kun vesi alkaa lämmetä väpainaellen pinnasta alkaen. Väpainaellen lämpimän pintaveden ja selvästi viileämmän pohjaveden väliin jää erillinen kerros, jota kutsutaan harppauskerrokseksi. Harppauskerroksessa veden lämpötila vaihtelee jatkuvasti tuulien myötä. Pienemmät kalat hakeutuvat tuolloin lämpimään pintaveteen ja petokalat pysyttelevät puolestaan kylmässä pohjavedessä. Harppauskerroksen sijainti on siis kalastajalle tärkeä tieto, mutta tarkkoja syvyyksiä on vaikea määrittää. Avuksi sopii lämpömittari, jonka voi laskea narun varassa veteen. Kesän tullen harppauskerros siirtyy yhä lähemmäs pohjaa ja kylmästä pitävät kalat joutuvat siirtymään piiloon syvänteisiin. Ne muuttuvat myös passiivisemmiksi lämpötilan noustessa, joten petokalojen kalastaminen on tuolloin haastavampaa. Syksyn tullen petokalatkin jälleen aktivoituvat ja esimerkiksi hauen kalastaminen on paljon helpompaa. Talven tullen vesistöt muuttuvat ensin tasalämpöisiksi ja tämän jälkeen pohjavesi onkin pintavettä lämpimämpää. Tuuli kääntelee vesimassoja ja nostattaa pohjalta lämpimän veden kohti pintaa. Tällä on tärkeä tarkoitus, sillä samalla pohjalle siirtyy uutta ja happipitoisempaa vettä, mahdollistaen kalojen talvehtimisen silloinkin, kun ilmasta ei enää liukene veteen happea.

Harppauskerros on hyödyllinen tieto kalastajalle