Kalastus on yksi hauskimmista ja mukavimmista harrastuksista, ja mikä parasta, sitä voi tehdä ympäri vuoden. Näin myös meillä Suomessa, täällä nimittäin kaksi miljoonaa suomalaista kalastaa, kuka aktiivisemmin, kuka satunnaisemmin. Tuhansien järvien maasta löytyy myös kalavesiä pikkupuroista isoihin jokiin ja pienistä metsäisistä lammista mereen ja sen ulappaan. Vaihtoehtoja siis löytyy. Mitä kannattaa ottaa huomioon, kun kalastaa Suomessa eri vuodenaikoina? Tietysti ensimmäisenä pitää muistaa kalastuslupa, eli kalastonhoitomaksu. Tämä maksu on koskenut vuoden 2016 alusta lähtien 18-64 -vuotiaita kalastajia, pois lukien pilkkijät, onkijat ja silakkalitkalla kalastavat. Joitakin poikkeuksia tähän on, kuten vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikat, joten kannattaa tarkistaa paikkakohtaisesti luvat. Sitten kun ollaan “selvillä vesillä” lupien kanssa, onkin aika lähteä kaloja narraamaan!

Kevät ja kesä

Suuret hauet ovat Suomessa pääsääntöisesti saatu napattua makeista vesistä, ja kun valitsee oikein ajan ja paikan, saattaa järvestä tai joesta nousta ennätysmäisen suuria haukia. Eräs helppo paikka suuren hauen saamiseen ovat matalat, pienet ja rehevähköt järvet, jotka eivät jäädy umpeen talvisin. Jos vielä järvessä on yleensä paljon lahnaa ja isoja särkikaloja, on paikka melkeinpä taattu apaja. Keväällä ja kesällä kannattaa kalastus keskittää vapaan veden alueilla sijaitseviin kasvustoihin.

kalastus

Ahvenen, ja ehkä muidenkin pienempien kalojen pyynti on parasta keväällä kutuaikaan, kun ne kerääntyvät suojaisiin lahtiin, ja nimenomaan ongella. Sekä pohjaonki että tavallinen perusonki käyvät hyvin, ja syötiksi kannattaa laittaa vaikkapa lehtimatoja. Kudun loputtua alkavat sitten vieheetkin tuntua ahvenista kiinnostavalta. Toki ahvenesta ja hauesta ovat monet kalastajat sitä mieltä, että keskikesällä kala syö koko valoisan ajan, ja varsinkin jos on kyse ahventen narraamisesta merellä. Myöskin kannattaa muistaa, että todella suuri kala on arvokkain vedessä – ota ruokakaloiksi normaalin kokoisia yksilöitä, ja isosta vonkaleesta otetaan vain kuva ja ihaillaan hetken rinta rottingilla, ja sitten takaisin veteen!

Kesän jo alkaessa on aika siirtyä lohen kalastukseen. Lohijoissa kalastus alkaakin 1.6., vaikkakin lohet ovat aloittaneet nousunsa moneen jokeen jo hyvissä ajoin toukokuun puolella. Kausi aloitetaan täällä kylmässä Pohjolassa siis korkeassa ja viileässä vedessä, mikä kalastajan kannattaa ottaa huomioon. Lohia ei näin alkukaudesta nouse vielä niin paljon kuin keskikesällä, mutta ne ovatkin sitten yleensä todella suuria! Keväällä ja alkukesästä lohia kalastettaessa kannattaa vieheet ja perhot saada riittävän syvälle veteen, siellä ne vonkaleet odottavat.

Syksy ja talvi

Syksy onkin sitten viehekalastajan kulta-aikaa. Varsinkin ahven etsii veden viilentyessä ympäristöstään lämpimimpiä paikkoja, ja kasaantuvat tiettyihin monttuihin. Nyt ei tarvitse kuin heittää tarkasti. Hauen kohdalla tilanne on syksyllä se, että ne viihtyvät hyvin kivikoissa ja tuulen puoleisilla rannoilla. Rannikko on myös yleensä haukien aluetta, ja aivan loppusyksystä kannattaa tavoitella suuria haukia aivan kaislikkojen laidoilta. Kun yleensä haukea lähdetään kalastamaan veneellä, syksyllä kannattaa koettaa onneaan myös rannalta heitellen, se jos mikä on perinteistä suomalaista kalastusta. Perusviehe hauen pyynnille on vaappu, niin vetouistelussa kuin heittelyssä. Perhon avulla on myös hyvä kalastaa, varsinkin syksyllä matalassa vedessä. Haukiperhon parhaita ominaisuuksia on painaaan uittamisen mahdollisuus, juurikin kylmien vesien aikaan tarpeen.

Kun sitten talvi on kunnolla saapunut, ja vesistöt ovat jäätyneet, on aika ottaa kalastusreppuun mukaan pilkkivapa, syötit, kaira, jäänaskalit, sohjokauha, pilkkijakkara ja pilkkipönttö mahdolliselle saaliille, sekä aimo annos kärsivällisyyttä ja hyvää tuulta! Pilkkiminen on kyllä sen verran rentouttavaa puuhaa, että hyvä mieli tulee väkisinkin mukaan, jos ei vielä lähtiessä ollut. Pilkinnässä suosituin saaliskala on ylivoimaisesti ahven, mutta usein saaliina on myös pikkukaloja, kuten särkiä ja kiiskiä. Vähän erilaisilla välineillä ja tekniikoilla saa nousemaan madetta, siikaa, ja jopa itse hauenvonkalekin voidaan saada narrattua pilkillä! Suomessa pilkkiminen on niin suosittua, että siinä järjestetään myös paljon kilpailuja, kuuluisimpana ehkä Veljekset Keskisen aikoinaan järjestämä Miljoonapilkki-kisa. Onpa mestaruuskisoja järjestetty myös pilkkihiihdossa: siinä yhdistyy kaksi suomalaisten suosikkilajia, hiihto ja pilkkiminen. Lopuksi todettakoon; mitä tahansa kalastusta aiotkin harrastaa, muista aina varovaisuus ja kunnon varusteet.