Kalastus on Suomessa erittäin suosittu harrastus ja osa suomalaista identiteettiä. Suomalaiset liikkuvat paljon vesillä ja luonnosta nauttiminen on tärkeä osa elämäntapaamme. Vesistöjen ja kalastuksen merkitys Suomelle näkyy esimerkiksi monissa suomalaisissa paikannimissä. Kalastusta on Suomessa harjoitettu niin kauan kuin täällä on ollut asukkaita. Runsaiden kalavesien myötä ei ole ihme, että suomalaisista noin kaksi miljoonaa eli 40 prosenttia kertoo kalastavansa vähintään kerran vuodessa. Aktiivisia kalastajia Suomessa on satoja tuhansia ja monelle suomalaiselle kalastus onkin sen tärkein ja rakkain harrastus.
Verkkokalastus on yksi maailman vanhimmista kalastuksen muodoista
Verkkokalastus on kalastusmuotona tuhansia vuosia vanha. Korpilahdelta on löydetty maailan vanhin verkko ja sen avulla on pystytty päättelemään, että jo jääkauden jälkeen Suomessa asuneet metsästäjä-keräilijä-kansat ovat käyttäneet verkkoja kalojen pyytämiseen.
Verkkokalastusta on mahdollista harjoittaa melkein mihin vuodenaikaan tahansa, kunhan vesialue ei ole jäätynyt umpeen. Oikean verkon valitseminen on tärkeä taito parhaan saaliin saamiseksi. Verkon valintaan vaikuttavat mm. kala-alue, rannat, syvänteet, kasvusto, lämpötilat sekä kalojen liikkeet ja tavat. Näihin kaikkiin kannattaa tutustua, mikäli haluaa kalastaa tavoitteellisemmin. Verkoilla voi pyytää useita eri kaloja, kuten mm. kuhaa, ahventa, lahnaa, haukea, silakkaa ja särkeä.
Näin saat saalista
Verkoillakin kalastettaessa voi kuitenkin jäädä ilman saalista, sillä verkoilla kalastaminen vaatii paikallistuntemusta ja pohjatöitä. Verkot täytyy osata laskea oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Kalaverkon pyytävyyteen vaikuttaa verkon solmuvälin lisäksi merkittävästi käytetyn langan paksuus. Valitse verkko kalalajin mukaan.
Jotta kalastaminen onnistuisi ja verkkoon tarttuisi saalista, on kalan oltava liikkeessä eli matkalla kutupaikalle, kutemassa, etsimässä ruokaa tai liikkumassa tuulen viemänä. Kalat viihtyvät pohjan tuntumassa, sillä siellä on viileintä. Kesällä kalat piileskelevät rannan vesikasvien läheisyydessä. Kaloja kannattaa kokeilla narrata myös niemien kärjistä, karikoiden syviltä alueilta ja syvänteiden rinteistä. Paras pyyntiaika on kutuaikana ja pimeinä syysöinä.
Verkkojen laskeminen
Verkot lasketaan veteen joko rannasta poispäin tai rannan suuntaisesti. Kalat sotkeutuvat verkkoon paremmin, kun verkkoon jättää pieniä mutkia eli pesiä. Verkkoja voidaan liittää toisiinsa työntämällä puikkari toisen verkon yläpaulan lenkin lävitse. Verkkoja laskiessa pyri välttämään turhaa metelöintiä ja kolistelua, sillä tässäkin kohtaa kalat säikkyvät helposti.
Kiinnitä ja merkitse verkot oikein
Verkkoihin on asetettava viralliset verkkomerkit, tai muuten olet vastuussa rikkimenneiden moottoreiden korvaamisesta. Sisävesillä merkkeinä käytetään usein muovikanistereita, joita on kuitenkin vaikea havaita hämärässä. Ainoa hyväksyttävä pyydysmerkki myös sisävesillä on 1,5 metriä korkea salko, jonka päässä on 30×30 cm lippu. Merkkien välillä voi kuitenkin käyttää kanistereita.
Verkko kiinnitetään vesi-alueen pohjaan ankkurin avulla. Ankkurista tulee naru veden pinnalla olevaan verkkomerkkiin ja toinen naru kulkee verkon yläpaulaan. Ankkurina voi käyttää esimerkiksi tiiltä tai sopivan kokoista kiveä. Myös esimerkiksi märällä hiekalla täytetty vesikanisteri toimii hyvin ankkurina, mikäli veden virtaus ei ole vahva. Mikäli kalastuspaikalla on voimakas virtaus tai käytössä on tiheäsilmäinen verkko, kannattaa käyttää oikeaa naara-ankkuria, jonka saa kiinnitettyä pohjaan. Pienessä lammessa ja rauhallisella poukama-alueella et välttämättä tarvitse ankkuria lainkaan.
Verkkoihin kertyy levää jo muutamassa päivässä ja kuivuneen levän puhdistaminen on kunnon homma. Mahdollisuuksien mukaan verkot kannattaa huuhtoa jo heti, kun kalat on päästetty verkosta ja putsata vielä samana päivänä. Jos verkkoon on tarttunut levää kiinni niin pahasti, ettei se tunnu irtoavan rikkomatta verkko, voi sitä yrittää poistaa sen kuivuttua. Anna levän kuivua aivan rutikuivaksi ja kokeile sen jälkeen poistaa se murtamalla.