Rapuja on syöty jo roomalaisissa pöydissä, tosin noina aikoina ne kuuluivat lähinnä köyhien ja orjien ruokavalioon. Onneksi rapu on kokenut nousun kulinarististen herkkujen pariin, ja ne ovatkin pääroolissa niille pypainaetyissä elokuun juhlissa. Vaikka ravustuskausi ajoittuu heinäkuun lopusta lokakuun loppuun, rapuja voi pakastaa ja näin pidentää rapujen syöntikautta.

Rapujen pyyntiniksit

On olemassa erilaisia tapoja pyytää rapuja. Suosituin on varmasti rapumerta, eli vähän kuin rapukatiska. Niitä valmistetaan muovista tai havasverkosta. Rapuja voi napata myös käsin tai rapuhaaveilla. Rapu tarvitsee pyydykseen syötin. Yleisimmin käytetään kalaa, etenkin särkiä niiden houkuttelevan ominaishajun takia. Kalojen syöttikäytössä on syytä muistaa käyttää vain ravustusjärven omia kaloja jotta vältytään mahdolliselta rapuruton leviämiseltä. Ravustuksessa käytettyjen syöttien historia on vähintäänkin värikäs. Vaikka kala onkin aina ollut yleisin rapusyötti, myös lihaa käytettiin syöttinä useinkin ja siihen repertuaariin on myös kuuleman mukaan kuulunut kissanliha, oravat ja sammakot. Kuulostaa aika rajulta tänä päivänä, joten onneksi on tarjolla kalan lisäksi myös rapupellettejä jotka toimivat syöttinä yhtähyvin. Vaikka rapu onkin vesistöjen puhdistaja ja ns. raadonsyöjä, ravulle ei kelpaa mätä syötti, joten ne on myös vaihdettava mikäli tarpeen on. Rapumerta on hyvä laskea iltapäivällä ja kokea aamulla, sillä rapu liikkuu iltahämärällä eniten. Rapumertoja kannattaa käydä kokemassa usein, sillä ravuilla on tapana piipahtaa merrassa syömässä syötit, ja häipyä. Ne ovat yllättävän vikkeliä, joten merta kannattaa käydä tarkastamassa jo pimeän aikaan.Rapumerrat kannattaa asettaa kivikkoiselle pohjalle, jossa ravuilla on piilopaikkoja. Merrat kiinnitetään toisiinsa noin 5 metrin välein pääsiimaan. Merta kannattaa merkata esimerkiksi lipulla. Sopivin ravustus syvyys on 2-4 metriä. Ravuille ei ole yleensä asetettu alamittaa, mutta kannattaa ottaa selville, mikäli paikallisella ravustusalueella on voimassa oleva ohjeistus rapujen kokoon. Rapuja voi säilyttää elävänä muutamankin viikon vaikka sumpussa tai laatikossa jonka läpi vesi pääsee virtaamaan. Sumppu on pidettävä tarpeeksi syvällä viileässä vedessä ja sinne on hyvä laittaa ruokaa kuten perunaa, porkkanaa tai vaikka puiden lehtiä. Täplärapu ja jokirapu eroavat selkeästi toisistaan. Täpläravulla on valkoinen täplä saksien juuressa, tämä puuttuu jokiravulta. Täpläravun sakset ovat myös selkeästi isommat kuin jokiravulla. Jokiravulta löytyy piikit selkäkuoresta, täplärapu taas on sileäkuorinen. Rapujen kasvu pysähtyy yleensä noin 15:een senttiin. Jokiravun kasvu myyntikokoiseksi kestää 6-10 vuotta. Täplärapu kasvaa hieman nopeammin. Pyyntikokoinen rapu painaa 30-45 grammaa. Rapujen pyyntiin tarvitaan 18-64 vuotiailta valtion kalastuksenhoitomaksu. Myös vesialueen lupa tarvitaan kaikilta ikään katsomatta.

Rapurutto Suomen jokirapujen uhkana

Suomalaista jokirapua esiintyy pienissä järvissä ja jokivesistöissä. Valitettavasti rapurutto on tuhonnut parhaat rapukannat. Rapurutto on varsinainen vitsaus, mutta vain suomalaiselle jokiravulle, jolle se on kohtalokas. Tästä syystä syöttikalojen olisi oltava samalta pyyntijärveltä kuin rapukin, jotta rutto ei välittyisi kalan mukana. Täplärapukin voi kärsiä rutosta, toisin kuin yleensä luullaan. Täpläravun on todettu toimivan taudin levittäjänä, eikä siinä yleensä näy oireita päällisin puolin. Tämä ominaisuus tekee diagnoosista aika vaikean ja on mahdoton tietää minkä alueen täpläravut levittävät ruttoa. Paradoksaalisen asiasta tekee se, että täplärapu istutettiin suomeen elvyttämään kehnosti pärjäävää paikallista rapukantaa. Omalta osaltaan ruton leviämistä voi ehkäistä käsittelemällä pyyntivälineet huolellisesti, etenkin jos niitä käytetään eri vesistöissä. Ravustusvälineiden desinfioimiseen sopii kuivaaminen kuumassa saunassa tai auringossa. Pakastamalla, keittämällä tai käsittelemällä väkiviinalla. Ravustusvälineiden tulee aina kuivua erittäin hyvin. Ravustaminen on jännää ja palkitsevaa puuhaa ja sen kruunaa rapujuhla, jossa kuuluu nauttia saaliin lisäksi muista meren antimista, snapseista ja laulusta. Helan går!! Seuraavaa rapukautta odotellessa.

Rapurutto Suomen jokirapujen uhkana