Yleisimmät saaliskalat Suomessa ovat valkolihaiset petokalat hauki, ahven ja kuha. Haukea ja ahventa löytyy lähes kaikista Suomen vesistöistä. Edes yli metrin pituinen hauki ei ylitä uutiskynnystä missään päin Suomea. Parhaat paikat kuhanpyyntiin löytyvät Etelä- ja Keski-Suomen järvialueilta sekä maan eteläiseltä rannikolta. Pohjois-Suomi puolestaan tarjoaa mainioita kohteita harjuksen ja lohen kalastamiseen. Joissain käsivarren seudun kohteissa jopa yli kahden kilon harjukset ovat melko tavallinen saalis. Euroopan kaikkein tuottoisimmat lohijoet Teno ja Tornionjoki ovat jokaisen suurlohenkalastajan unelmakohteita. Särkikalojen ja monien muiden lajien pyyntiin on hienot mahdollisuudet ympäri Suomea. Avovesikausi kestää Suomessa paikasta riippuen yleensä huhtikuun lopulta aina marras-joulukuulle.

Suomessa riittää kalastusmahdollisuuksia

Osa kalalajeista vaatii jonkin verran taustatietoa, jotta niitä saisi narrattua itselleen. Madetta on pyydettävä aina oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Mateen saa parhaiten koukutettua kun on liikenteessä kutuajan molemmin puolin eli tammi-maaliskuun aikaan. Koukuksi sopii parhaiten kolmihaara ja syötiksi kalanpala. Kalastuslehdet ja internet tarjoavat mittavia tietopaketteja nimenomaan mateen pyyntiin keskittyen, mutta toki mateen voi narrata vaikka ei aivan kaikkia neuvoja noudattaisikaan.

Ahven

Ahvenet viihtyvät parhaiten kasvillisuuden suojissa. Ne ovat tarkkoja veden syvyydestä, mutta vaihtavat lisäksi paikkaa tuulen mukaan. Ahvenen kalastus onkin usein hieman hakuammuntaa. Kun ahvenparven löytää, ei välttämättä tarvitse kuitenkaan koko päivänä enää etsiä uutta paikkaa. Paras kalastuskausi alkaa kesäkuussa, kun ahvenen kutuaika päättyy. Pienimmät yksilöt löytyvät matalikoista, isommat syvemmältä. Sameassa vedessä ahventa voi saada narrattua myös keskellä päivää, mutta ainakin kirkkaammissa vesissä kalastettaessa parhaat ajat ovat aamu- ja iltahämärä.

Ahven

Kuha

Kuhaa on parhaiten tarjolla alkukesästä heinäkuun loppuun. Aiemmin keväällä ja syksyllä kuhan siirtyy syvempiin vesiin eikä ole yhtä aktiivisesti liikkeellä. Kuha viihtyy päiväsaikaan pohjan tuntumassa, mutta siirtyy illan tullen kohti pintaa ruokailemaan. Tämä vaikuttaa tietenkin myös viehevalintaan. Erityisesti suuremmat kalayksilöt ovat varsin tarkkoja ruokailuajastaan ja pinnalla vietetty hetki on melko lyhyt.

Kivinilkka

Luikeromainen kivinilkka on pohjakala, joka muistuttaa hiukan madetta. Sitä tapaa kaikilla Suomen merialueilla. Erityisesti Etelä-Suomessa kyseessä on varsin runsaslukuinen ja helposti kalastettava laji. Kivinilkkoja on lähes puolimetrisiä, mutta suurin osa kaloista on paljon tätä pienempiä. Kivinilkat viihtyvät matalissa rannoissa erityisesti yöaikaan.

Kivinilkka

Kivennuoliainen

Kivennuoliainen on erityisesti Oulun korkeudella yleinen joissa, järvissä ja meressä viihtyvä kala. Kivennuoliaisella luikerteleva viiksivallu, jolla on pieni ja pyöreä suu. Kivennuoliaisia löytää jokien matalikoilta ja järvien rantojen läheisyydestä läpi koko avovesikauden. Ne ovat melko helposti pyydettävissä myös ongella, kunhan syötti on riittävän pieni.

Kivennuoliainen

Tutustuminen kalalajeihin auttaa onnistumaan

Jos haluat kalastaa jotain tiettyä kalalajia, mutta et tiedä miten pääsisit alkuun, tietoa on saatavilla runsaasti. Lajitietoutta voi lähteä kartuttamaan vaikkapa jo kulttimaineeseen nousseesta teoksesta ”Suomen Kalat”. Internetistä löytyy tietenkin rajaton määrä tietoa, hyviä lähteitä ovat esimerkiksi RKTL:n, Luontoportin ja Skesin sivut. Tähän päälle löytyy toki useita erilaisia kalastus- ja lajikalastussivustoja. Kokeile myös hakusanaa ”fongaus”.

Tutustuminen kalalajeihin auttaa onnistumaan

Kalastamisesta oppii parhaiten varmaankin seuraamalla kokeneempia kalastajia. Kysy rohkeasti mieltä askarruttavista asioista tutuilta ja miksei tuntemattomiltakin kalamiehiltä. Erityisesti ammattikalastajilla on arvokasta tietoa kalojen käyttäytymisestä ja vanhoilla ammattikalastajilla jopa sellaista perinnetietoa, mitä ei muualta enää löydä. Useimmat heistä jakavat neuvoja auliisti.